Ah, markkinointibudjetti – tuo jokaisen markkinoijan vuosittainen polttoainetankki, jota pyritään taloudellisesti suojelemaan ja hyöty maksimoiden käyttämään liiketoimintaa eteenpäin viedessä.
Markkinointibudjetti nähdään myös helposti kuluna yritykselle, ellei sen tuottamia tuloksia pystytä suoraan todentamaan. Tästä johtuen se päätyykin usein pyövelin käsittelyyn, kun ensimmäiset merkit taloudellisista haasteista tulevat näköpiiriin. Tämä on sinällään ymmärrettävä suorien viivojen vetäminen, mutta useimmiten väärä paikka leikata. Vertaan itse usein päätöstä markkinointibudjetin leikkaamista ilmassa olevasta lentokoneesta koneiden sammuttamiseen: se toki säästää polttoainetta hetkellisesti ja tilanne näyttää hyvältä, kunnes painovoima ottaa vallan ja peli on ohi.
Vanhat ja uudet budjetointitavat vastakkain
Jos yrityksessäsi halutaan nähdä markkinointibudjetti muunakin kuin miinusmerkkisenä pahana, tulee teidän ottaa uudenlaiset budjetoinnin tavat käyttöön. Ohessa näet aluksi kaksi esimerkkiä perinteisistä budjetointitavoista, jotka voi korvata dynaamisemmalla vaihtoehdolla.
Budjetointitapa 1: Käytä mahdollisimman vähän rahaa
Ei selvää numeroa, mutta aina mahdollisimman vähän, sillä markkinointi on pakollinen kulu. Yritys ja sen henkilöt eivät näe suoraa yhteyttä markkinoinnin vaikutuksesta myyntiin ja tätä kautta yrityksen tulokseen.
Nämä ovat usein niitä yrityksiä, jotka haluavat kaiken halvimmalla. Tulokset ovat usein laaduttomia, eivätkä johda liiketoiminnan tulosten saavuttamiseen. Taktiikka, joka usein kostautuu laadussa eikä tuota lisää asiakkaita ja muodostuu lopulta jatkuvaksi kierteeksi.
Budjetointitapa 2: Tässä raha, jonka käytät seuraavan vuoden ajan parhaaksi katsomallasi tavalla
Könttäsumma budjetoidaan markkinoijan käyttöön tämän parhaaksi näkemällään tavalla. Erittäin hyvä, sillä tuo lisää suunnitelmallisuutta ja selkeyttä markkinointiin. Valitettavasti budjetoinnin tiukat rajat tuovat mukanaan myös jäykkyyttä. Jos käyttöösi on budjetoitu tietty määrä rahaa, on sitä vaikea ylittää, vaikka tekisit hyvää tulosta ja muissa budjeteissa olisi tilaa. Tässäkin budjetointitavassa markkinointi nähdään perusajatukseltaa kuluna – ei sijoituksena.
Ratkaisu: dynaaminen markkinointibudjetti
Tänä päivänä jokaisen euron, joka menee markkinointiin, tulee tuottaa yritykselle enemmän kuin euron takaisin joko suoranaisesti tai välillisesti. Tämä on toki ollut liiketoiminnan lähtökohta jo pitkään, mutta markkinointia se ei ole aina koskettanut.
Dynaaminen markkinointibudjetti mukautuu juurikin tätä logiikkaa käyttäen, mahdollistaen suuremmat sijoitukset niihin markkinoinnin keinoihin ja kanaviin, jotka palvelevat juuri sinun liiketoimintaasi.
Käytännössä tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sijoittaessasi ensimmäisen tonnin saat siitä heti yli tonnin takaisin. Alussa vaaditaan enemmän sijoituksia, kuin tulee takaisin, jotta voidaan oppia parhaat tavat ja saadaan markkinointi ns. rullaamaan.
Dynaaminen budjetointi käytännössä
Dynaaminen markkinointibudjetti lainaa parhaita paloja aikaisemmasta kahdesta budjetointitavasta ja lisää niihin.
- Budjetoinnissa määrittelet resurssimäärän eli budjetin markkinoinnille, joka on sijoitus, jonka uskot olevan tarpeellinen dynaamisemman markkinointibudjetoinnin käynnistymiseen. Käytännössä siis aikasemman Budjetointitapa 2 -muotoisen ratkaisun.
- Löytäessäsi kanavia, taktiikoita sekä keinoja, jotka tuovat tehokkaimmin tulosta yrityksellesi, unohdat budjetin ylärajan, joka pysäyttäisi markkinointiin panostamisen.
- Tästä eteenpäin budjettinasi toimii joko myydystä tuotteesta tai palvelusta tietty prosentuaalinen osuus, joka lisätään ”markkinointikassaan” tai markkinointikanavaan päätetään tietty ROI-arvo, jonka yli pysyessä markkinointia jatketaan sellaisenaan.
Kuten huomaat, dynaaminen markkinointibudjetointi liippaa läheltä myös Budjetointitapa 1 -esimerkkiä, mutta siinä ei ole tarkoitus saada kaikkea mahdollisimman halvalla. Tarkoitus on saada mahdollisimman paljon tuloksia jokaisesta käytetystä eurosta (eng. more bang for your buck).
Perustelu tälle markkinointibudjetin käytölle on selkeä: jos yritykselläsi on 10 000 markkinointibudjetti, joka tuottaa kassaan ylimääräiset 5000 tulosta, mikset skaalaisi sijoitusta 100 000 ja ottaisi 50 000 tulosta? Ykseinkertaistettu esimerkki, mutta ajatus taustalla on yksinkertainen.
Käyttäessäsi tätä budjetointia tulet kuitenkin jossain vaiheessa huomaamaan laskevan hyödyn per panostettu euro. Tällöin löydät myös sen ylärajan, mihin kyseisen kanavan markkinointibudjetin voi siinä kohdin asettaa, jotta se tuottaa tasaista voittoa.
Siirtyminen dynaamiseen markkinointibudjetointiin
Saatat miettiä, miksi tätä ei ole kirjoitettu loka-marraskuussa, jolloin budjetointia tehdään ja sinulla olisi mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Syy on yksinkertainen: yrityksesi voi siirtyä dynaamiseen markkinointiin myös kesken budjettikauden.
Budjetointitapa 1 -tilannetta muuttaessa on kyse pääasiassa asennemuutoksesta, vaikka toki rahallinenkin sijoitus budjettiin tarvitaan. Alatte siis arvioimaan ostettavia markkinoinnin palveluja voittoa tuottavana sijoituksena ja perustelette niiden jatkohankinnat myyntiodotuksina ja tulevan liiketoiminnan hankintasijoituksina.
Budjetointitapa 2 -tilanteesta lähdettäessä asennemuutoksen pitää tapahtua aina johdosta taktiseen tasoon, jolloin kaikilla on yhteinen näkemys siitä, millä markkinointibudjettia ”ansaitaan” lisää ja miksi sitä annetaan lisää, reaaliaikaisemmin, kun tulokset näyttävät hyviltä.
Siirtyminen dynaamiseen budjetointiin riippuen yrityksestä on prosessi joka kestää yhdestä kuukaudesta hieman yli vuoteen. Tästä huolimatta se on parempi tehdä ennemmin kuin myöhemmin, jotta yritykselläsi on kaikki mahdolliset liiketoiminnan menestyksen avaimet käytössään.